Luonnon kaunis Ukonniemen seutu Saimaan rannalla oli vielä 1930-luvulla metsäistä seutua, johon johti ainoastaan maanomistajien, kalastajien ja hiekkarannalle uimaan menijöiden käyttämät hevoskärry- ja kinttupolut.
Jo vuonna 1930 Imatran työväenopiston johtokunta harkitsi kesänviettopaikan perustamista Ukonniemeen, mutta vasta vuonna 1938 työväenkannatusyhdistykseltä heltisi lupa kesäpaikan perustamiseen. Ruokolahden kunta omisti maatilan, jonka maille kesänvietto paikka piti rakentaa, joten maat vuokrattiin Ruokolahden kunnalta.
Ukonlinna valmistui vuonna 1939 suurelta osin opiskelijoiden talkootyövoimalla. Ukonlinnan funkkistyylisen linnamaisen ulkomuodon on piirtänyt maisteri Urho Räsänen.
Rakennusta alettiin kutsua heti sen valmistuttua alueen, maiseman ja rakennuksen profiilin mukaan Ukonlinnaksi.
Vuonna 1955 linnaan saatiin sähköt ja seuraavana vuonna puhelin.
Ukonlinnan pihapiirissä oleva tanssilava valmistui juhannukseksi vuonna 1958, joka rakennettiin uusiksi ja katettiin vuonna 1999. Tällä tanssilavalla on vietetty useat kesätanssit, häät ja juhannustanssit. Linnassa tehtiin korjaustöitä vuonna 1966, jolloin suurennettiin keittiötä sekä saunaa ja rakennettiin Ukonlinnan julkisivun katettu terassi.

Vuonna 1945 työväenopisto vuokrasi Ukonlinnan urheiluseura Tainionkosken Tähdelle ja vuonna 1949 omistus siirtyi urheiluseuralle . Ukonlinna toimi aluksi seuran jäsenten kesänviettopaikkana, mutta pian Ukonlinna avauti kaikelle kansalle.
Talvella 1949 Ukonlinnassa alkoi hiihtomajatoiminta.
Uutta ilmettä antoi myös vuonna 1954 tehty maalausurakka, jolloin Ukonlinna maalattiin ulko- sekä sisäpuolelta.
Vuonna 1952-1954 linnasali sai seinilleen tänäkin päivänä siellä komeilevat Aatos Hasun ja Veikko Lampisen maalaukset seuran urheilulajeista.
Vuonna 1954 Tainionkosken Tähti liittyi Suomen retkeilymajajärjestöön ja Ukonlinnasta tuli sen piiriin kuuluva retkeilymaja.
Ukonlinna on toiminut siitä asti vuoden ympäri edullisena majoituskohteena, sekä
talvella hiihtomajana ja kesällä rantakahvilana.